info@btl.tl 3311539

Prezidente KE BTL, E.P ho Ekipa Partisipa iha Semináriu Nasionál kona-bá Reflesaun ba Balansu Dezenvolvimentu Infraestrutura TL durante Tinan 20

Díli, 21/03/2023, Prezidente Komisaun Ezekutiva (KE) Bee Timor-Leste, Empreza Públika (BTL, E.P), Eng. Carlos Peloi dos Reis, akompaña hosi Diretór DOM, Jestór DEI no PMU BTL, E.P partisipa iha Semináriu Nasionál, ne'ebé organiza hosi CAFI ho tema "Reflesaun kona-bá Tinan 20 ba Dezenvolvimentu Infraestrutura iha Timor-Leste: Kualidade, Reziliénsia no Sustentabilidade". Semináriu ne'e, realiza iha Salaun Enkontru, Ministériu Finansas, Aitarak-Laran, Díli.

Objetivu hosi semináriu nasionál ne'e, hodi halo reflesaun kona-bá polítika públika sira iha setór infraestrutura durante tinan 20 konstrusaun estadu nian, atu nune'e bele halo diagnóstiku ba fallansu sira iha implementasaun setór ida ne'e, hodi prospetiva no rekomenda reforma ida ho hanoin atu hasa'e kualidade infraestrutura, harii infraestrutura ho reziliente haktuir ba karakterístika territóriu nian, nesesidade populasaun no atividade ekonómiku sira, atu promove jestaun ida efisiente no efikaz ba rekursu ezistente sira no atu hadi'a duni dezempeñu iha setór infraestrutura ne'e rasik.

Iha intervensaun S.E Primeiru Ministru (PM) Sr. Taur Matan Ruak hato’o saudasaun espesiál ba parseiru dezenvolvimentu sira nia apoia ne’ebé investe sira nia rekursu, hodi dezenvolve infraestrutura iha Timor-Leste (TL)

“Ha’u hakarak hato’o saudasaun espesiál ba ita parseiru dezenvolvimentu sira hanesan Banku Mundiál, JICA, Reprezentante Departamentu Governu Australianu ba Relasaun Esterna no Komérsiu, ADB, no parseiru sira seluk ne’ebé iha tempu naruk partilla sira nia koñesimentu, tempu no investe sira nia rekursu ba esforsu dezenvolvimentu infraestrutura iha ita nia rai. Tanba ita hatene, sem investimentu iha setór infraestrutura, ita labele hadi’a konektividade, oinsá mak ita nia halo ligasaun entre fatin ida ba fatin seluk, haburas ita nia kompetitividade. Tanba estrada ida di’ak liu eleva kompetitividade populasaun nian, enkuantu estrada ida ne’ebé ladi’ak diminui kompetitividade, hanesan mos sira nia integrasaun, oinsá mak ita integra aldeia ida ne’ebé laiha estrada ho aldeia ida ne’ebé iha estrada iha diferensa boot. Tanba ne’e, nesesidade ida ne’e mak halo ita tenta halai no dala barak kompromete hanesan buat ne’ebé hakerek kualidade, reziliénsia no sustentabilidade”, dehan S.E PM.

Xefe Governu akresenta planeamentu no kontrolu iha relasaun ne’ebé la husik malu, tanba wainhira laiha planeamentu, laiha kontrolu. Planeamentu ne’e, hatudu atu ba ne’ebé no kontrolu ne’e hatudu to’o ona iha ne’ebé. Nune’e, liuhosi oportunidade di’ak ida ne’e, S.E PM hakarak apela liu-liu ba tékniku espesialista timoroan sira, tanba sira mak konstroi nasaun, tanba obra ne’ebé sira halo sai hanesan legadu ida, hodi husik hela ba jerasaun sira tuir mai. Ho nune’e, liuhosi biban ida ne’e, hodi partilla ideia, atu hasai konkluzaun ida ne’ebé bele orienta tékniku sira kona-bá dalan oinsá mak atu asegura prinsípiu ida hadi’a kualidade, aumenta reziliénsia iha infraestrutrura sira no sustenta to’o tempu naruk.

Hahú kedas kriasaun Fundu Infraestruturas, Estadu aloka ona orsamentu hamutuk cinco mil milhões, quatrocentos e vinte e cinco milhões, oitocentos mil dólares americanos (US $ 5.425,800,000.00), ne’ebé ezekuta ona 61%, ho valór hamutuk três mil milhões, trezentos e vinte e cinco milhões, trezentos e vinte mil dólares americanos (US $ 3,325,320,000.00), atu implementa projetu infraestrutura hamutuk 1972.

Investimentu sira ne’e hanesan:

§ 36.05% orsamentu ezekuta ona, investe ba iha konstrusaun Estrada no Ponte sira. Iha estimativa ida ne’e inklui mos projetu infraestrutura sira ne’ebé finansia liuhosi empréstimu;

§ 31,21% orsamentu ezekuta ona, investe iha ba rede Elétrika nasionál, ne’ebé parte boot hosi investimentu ida ne’e serve atu harii abastesimentu eletrisidade sentrál, iha Hera no Betano, aleinde instalasaun rede eletrifikasaun iha Timor laran;

§ 11% hosi Fundu Infraestruturas investe ona ba iha Projetu Tasi Mane, liu-liu ba konstrusaun Autoestrada ne’ebé mak liga Suai-Zumalai (30km);

§ Portu sira – 4.47% ne’ebé investe ba los de'it iha Portu Baía Tibar;

§ Aeroportu sira 2.4%;

§ Edifísiu Públiku sira 1.27%;

§ Agrikultura 1.34%

§ Água e Saneamento 0.51% - Persentajem ida ne’e reduzida tanba bainhira hamosu Empreza Públika Bee Timor-Leste (BTL, E.P) orsamentu ba Bee moos no Saneamentu aloka ketak ba iha Empreza Públika.

Nune’e iha inísiu mandatu CAFI ho apoiu JICA nian, konsegue halo Ex-Post Evaluation, ne’ebe halo avaliasaun ba projetu 36 hosi totál 1972 ne’ebé 100% konkluidu ona.

Avaliasaun ida ne’e, hatudu katak:

i) projetu barak liu implementa ona la liu hosi estudu viabilidade, ne’ebé rezulta iha implementasaun ho kustu aas liu nia valór reál;

ii) iha projetu balun ne’ebé la hetan supervizaun;

iii) parte hosi projetu sira ne’ebé konklui ona, la iha planu no orsamentu ba manutensaun.

Iha semináriu ne'e, konvida mos Eis titulár sira hodi hato'o opiniaun balun ligadu ho tema ne'ebé prepara ona. Alende ne'e, iha mos aprezentasaun hosi ministériu relevante sira, ajénsia no parseiru dezenvolvimentu sira relasiona ho infraestrutura iha TL.

Semináriu nasionál ne’e, hala’o durante loron tolu no entidade sira ne’ebé partisipa iha eventu refere, mak S.E Primeiru Ministru (PM), Taur Matan Ruak, Eis-Primeiru-Ministru, Marí Bim Amude Alkatiri, membru governu, parseiru dezenvolvimentu no entidade sira seluk.


Share on Social Media:



Partnership